Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revisionEdellinen revisio
uskonnot:pyhiinusko [2026/10/06 18:23] – adminuskonnot:pyhiinusko [2026/10/06 18:24] (nykyinen) – admin
Rivi 20: Rivi 20:
 //"Jos ei lopussa toivoa, ei ole vielä lopussa" - Lalan sanonta// //"Jos ei lopussa toivoa, ei ole vielä lopussa" - Lalan sanonta//
  
-Vanha domatiyalainen uskonto, joka on pitänyt maassa valtauskonnon paikkaa aivan viime vuosikymmeniin saakka, kunnes [[uskonnot:valonneidon_kirkko|Valonneidon kirkko]] ohitti sen levinneisyydessään. Savarut keskittyy henkiseen kasvuun, jonka myötä harjoittaja eli savaani pääsee mysteeriuskonnossa syvemmälle tasolle. Uskonnon keskeisiä arvoja ovat itsehillintä, ikuinen oppiminen, harkinta, uteliaisuus ja tasapaino. Savarutia ei juurikaan harjoiteta Domatiyan ulkopuolella. +Vanha [[paikat:domatiya|domatiyalainen]] uskonto, joka on pitänyt maassa valtauskonnon paikkaa aivan viime vuosikymmeniin saakka, kunnes [[uskonnot:valonneidon_kirkko|Valonneidon kirkko]] ohitti sen levinneisyydessään. Savarut keskittyy henkiseen kasvuun, jonka myötä harjoittaja eli savaani pääsee mysteeriuskonnossa syvemmälle tasolle. Uskonnon keskeisiä arvoja ovat itsehillintä, ikuinen oppiminen, harkinta, uteliaisuus ja tasapaino. Savarutia ei juurikaan harjoiteta Domatiyan ulkopuolella. 
  
 Uskonto pohjaa legendaan Ensimmäisestä, joka sai jumalilta siunauksen muistaa entiset elämänsä. Hän eli kuusi elämää ennen valaistumistaan, ja niistä jokaista palvotaan osana kokonaisuutta. Katikan saaret ovat savaaneille pyhä paikka, sillä Ensimmäinen palasi aina elämänsä ehtoopuolella sinne mietiskelemään ja kuolemaa. Siksi saarten menettäminen oli erityisen raskas isku uskonharjoittajille, ja on osaltaan vaikuttanut uskonnon suosion hiipumiseen. Uskonto pohjaa legendaan Ensimmäisestä, joka sai jumalilta siunauksen muistaa entiset elämänsä. Hän eli kuusi elämää ennen valaistumistaan, ja niistä jokaista palvotaan osana kokonaisuutta. Katikan saaret ovat savaaneille pyhä paikka, sillä Ensimmäinen palasi aina elämänsä ehtoopuolella sinne mietiskelemään ja kuolemaa. Siksi saarten menettäminen oli erityisen raskas isku uskonharjoittajille, ja on osaltaan vaikuttanut uskonnon suosion hiipumiseen.